Biodynaaminen tila
Vesilahdessa
Haltijan mallitila
Haltijan mallitilan viljelystä ja karjanhoidosta vastaavat Pauli ja Anniina Forsman yhteistyössä Ira ja Ari Hellsténin ja Osuuskunta Uusruukin kanssa. Tilan maapohjan omistaa Biodynaamisen viljelyn säätiö ja sen hallinnasta vastaa Biodynaamisen viljelyn säätiön paikallinen rahasto, Haltijarahasto.
Mitä on biodynaaminen viljely?
Biodynamiikka on kokonaisvaltainen, ekologinen ja eettinen lähestymistapa viljelyyn, maanhoitoon, ruuan jatkojalostukseen ja ravitsemukseen. Sen juuret ovat Rudolf Steinerin vuonna 1924 pitämässä esitelmäsarjassa (tunnetaan nimellä Maatalouskurssi), jonka hän piti ravinnon laadun heikkenemisestä huolestuneille viljelijöille. Sittemmin biodynaaminen viljely on kehittynyt viljelijöiden ja tutkijoiden yhteistyössä. Valvottua biodynaamista tuotantoa on kaikkialla maailmassa, 54 maassa ja yli 5 000 tilalla.
Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä. Tilakokonaisuus muodostaa oman ekosysteeminsä, joka lisää maaseutuluonnon monimuotoisuutta. Kokonaisuuteen kuuluvat tilan maan, viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi myös ihmiset ja koko tilaa ympäröivä luonto.
Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä eikä myöskään geenimanipuloituja kylvösiemeniä tai rehuja.
Biodynaamisessa tuotannossa pyritään tuottamaan mahdollisimman elinvoimaista ruokaa. Tuotanto on siksi jatkuvaa vuoropuhelua luonnon kanssa ja tilan hoitamista siten, että siitä tulee monipuolinen ja vahva. Tilan luonnollista kapasiteetti ei saa ylittää ja ihmisten tulee toimillaan palauttaa luontoon enemmän kuin siitä on otettu. Näin maa uudistuu ja sen elinvoimaisuus itse asiassa kasvaa koko ajan.
Lue lisää biodynamiikasta…
